Kuka muistaa Satunnaisen Matkailijan, Juhani Mäkelän Ylen viihdyttävien matkakertomusten isännän takavuosilta? No, siihen aikaan ei kanavien ja ohjelmatarjonnan osalta tietenkään ollut vastaavaa valikoimaa kuin nykyisin, mutta tuon ohjelmasarjan vilpitön uteliaisuus suomalaisittain ’erilaisia’ tapoja ja kulttuureja kohtaan oli koukuttavaa. Omassa vaatimattomammassa mittakaavassani olen pyrkinyt ylläpitämään samantyyppistä uteliaisuutta ja havainnointia maailman- ja Suomen turuilla liikkuessani. Miten asiat ovat. Miten ihmiset missäkin toimivat. Miksi. Ja niin edelleen.
Viimeisin silmiinpistänyt havainto tuli nyt viikonloppuna käydessäni kiertämässä yhden Nuuksion kansallispuiston monista merkityistä luontopoluista. Metsän keskellä, luontopolulla, toisilleen entuudestaan tuntemattomat vastaantulijat tervehtivät toisiaan. Ihan vaan ’hei’ tai ’moi’, mutta kuitenkin. Ja ollaan kuitenkin Espoossa. Mistäköhän se johtuu että se onnistuu tuolla korvessa, mutta aniharvoin täällä taajaman puolella lenkkeillessä? Onko syynä metsän hyväilevä vaikutus ihmismieleen? Olemmeko me cityjääkärit metsään merkatulla luontopolullakin jo niin kaukana omalta mukavuusalueeltamme että haemme edes jonkinlaista kontaktia jokaiseen vastaantulijaan siltä varalta jos vaikka jotain sattuu? Vai olisiko lyhytkin tervehtiminen jotenkin liian kuluttavaa taajamassa jossa joka kadunpätkällä joku tulee vastaan? Tai ehkä kaikki vastaantulleet vain sattuivat olemaan turisteja. En tiedä. Pistin vain merkille, kun ekaa kertaa Nuuksion polkuja tallasin. Ei jäänyt viimeiseksi kerraksi.
Tätä tekstiä naputellessani televisio on auki. Havainto siitäkin: missään muualla en muista nähneeni minitomaatteja ja cokista, tai kalkkunansiivuja, mainostettavan televisiossa kuin Suomessa – ja täällä se käytäntö ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. Jos mainonnalla pyritään vaikuttamaan kuluttajien ostokäyttäytymiseen, niin kyllä vahvasti epäilen moniko jättäisi cokiksensa tai minitomaattinsa ostamatta jos ei olisi televisiossa nähnyt niistä mainosta. Milläköhän ansaintalogiikalla elintarvikkeiden jatkuvalla tv-mainostamisella nähdään mitään muuta vaikutusta kuin se että ne elintarvikkeet maksavat ihan järkyttävän paljon? Taaskaan en tiedä. Mutta jos vielä yhden asian sanon mainontaan liittyen, niin sen tiedän, että kännykän paikannustietojen hyödyntäminen mainonnassa on meillä vielä ihan lapsenkengissä. Siitä huolimatta että se teknologia on suurinpiirtein täältä lähtöisin. Milloin sinä viimeksi sait kännykkääsi mainoksen juuri nyt voimassa olevasta tarjouksesta juuri siitä liikkeestä jonka edessä satuit seisomaan tai jonka ohi olit kävelemässä? Ei kai tässä kukaan lisää mainoksia kaipaa sinänsä, mutta jos nekin mitkä tulevat olisivat jollain tapaa, edes lokaation osalta, relevantteja niin kaikki osapuolet kenties hyötyisivät.
Toissa viikolla Joensuussa yöpyessäni hotellin iloisenpirteä vastaanottovirkailija mainosti illalla olevaa Einin keikkaa, johon hotellin vieraat saisivat lipun alennuksella. No, ei mennyt valitettavasti yksiin musiikkimakuni kanssa, mutta lähestymistapa oli hyvä: mainostettiin samana iltana tiloissa olevaa tapahtumaa, ja tarjottiin vieläpä alennusta sisäänpääsystä. Nyt kun viikonloppuna pyörähdin tapahtumien kuormittamalla Hyvinkäällä, niin pohdin synergiahyötyjä. Kun niinkin pienellä alueella on samana viikonloppuna Torin Rytmit rock-festari, asuntomessut, sekä motocrossin MM-kilpailut, joilla jokaisella tapahtumien erilaisen luonteen johdosta on epäilemättä eri järjestäjät, niin järjestetäänkö jokaista samanaikaista tapahtumaa uppiniskaisen itsenäisesti vai olisikohan minkäänlaista ristisiitosta saatu syntymään jolla houkuteltaisiin esim. motocross vieraat poikkeamaan myös asuntomessuilla? Motocross kisalipulla asuntomessuille puoleen hintaan? Taas kaikki voittaisivat. Suomi kun on kesätapahtumien luvattu maa, niin esimerkiksi juuri tapahtumajärjestäjien kannattaisi tehdä ehkä enemmän yhteistyötä kuin kilpailla keskenään.
No, akkujen lataaminen syksyn askareisiin jatkukoon. Mansikkakausi tuli ja meni. Nyt ovat jo karviaismarjatkin lähes kypsiä. Nautitaan kesän antimista, ja pidetään lyhyilläkin satunnaisilla matkoilla silmät ja korvat auki… ehkä just seuraava automatkasi taukopysäys tai kyläkaupalla täydennysreissulla käynti aiheuttaa juuri sen ahaa-elämyksen josta syntyy siemen uudelle menestystarinalle.
Ole hyvä ja jätä allaolevaan kommenttiosioon omia havaintojasi kesän keitailta.
Moikataan kun tavataan.
